Valkoisen talon kanssa samalla laajalla puistoalueella sijaitsee myös vähän-joka-asialle muistomerkki sekä nippu valtiollisia museoita, joita ylläpitää Smithsonian-säätiö. Avaruus-ja lentsikkamuseossa menimme ekaksi Mäkkäriin syömään, koska nälkä oli jo hirveä ja luonnontieteellisessä museossa oli pitkä jono ravintolaan.
Museot ovat ilmaisia ja tupaten täynnä porukkaa. Mäkkärissä toiminta oli tehokasta; ensin tilattiin ja maksettiin ja toiselta tiskiltä saatiin annokset.
Ja mitä siellä museossa sitten oli?
Vuoden 1975 Apollo-Sojuz yhteislennon alukset, mietin että millaista säätöä on tarvittu, että Usan ja Neuvostoliiton aluksien välinen kiinnitys on saatu toimimaan - ja toimihan se!
Toisessa kuvassa Apollo 11 komentomoduli, jolla ekat astronautit kävivät kuussa. Samassa kuvassa myös Spirit of st. Louis, jolla Charles Lindberg ekana ylitti Atlantin 1927, ja kolmantena Rutanin yksityinen avaruusalus, jolla tehtiin 2004 ensimmäiset yksityisrahoitukseen perustuvat avaruushypyt.
Ja hei Arska, mistäs vivusta ne pyörät tulivatkaan ulos tässä DC-7:ssa?
Viimeinen kuva edustakoon tarpeetonta high-tekkiä... NASA kehitti astronauteille kynän, jossa mustetta työnnetään paineella ulos, jotta kirjoittaminen onnistuu myös painottomassa tilassa. En viitsinyt pojille kertoa, että Neuvostoliiton kosmonauteilla oli käytössä lyijykynät :)
En malttanut olla mukana koko opastettua kiertokävelyä, Helinä kiersi koko kierroksen ja Joe oli mahtava opas.
Museosta löytyvät myös mm maailman ensimmäinen oikeasti lentänyt Wrightin veljesten lentokone, saksalaisten V-2 raketti yms.
Wrightin veljekset eivät tietääkseni olleet samat jepet jotka maalasivat Taistelevat metsot.
Viimeisessä kuvassa nälkäinen turistityöläinen käy tonnikalasalaattinsa kimppuun sellaisella intensiteetillä, ettei kuvaaja ehtinyt kunnolla mukaan. Metroasemien kioskit myyvät paljon muutakin kuin hamppareita ja ranskiksia. Esim briteissä on hankalampaa löytää vihanneksia ja salaatteja kuin täällä. Lämpöä piisasi iltaan asti noin 34 astetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti